Kaksi kuljeskelevaa munkkia saapui joelle, jonka penkalla he tapasivat nuoren naisen. Nainen pelkäsi joen voimakasta virtaa ja pyysi, että munkit kantaisivat hänet virran yli. 

Toinen munkeista epäröi, mutta toinen nosti naisen harteilleen ja kantoi hänet joen toiselle puolen. Päästyään kuivalle maalle nainen kiitti munkkia ja lähti.

Munkit jatkoivat matkaansa, mutta toinen heistä oli mietteissään ja alakuloinen. Vihdoin hän ei enää voinut olla hiljaa, vaan puuskahti: 

"Veljeni, meidän henkinen opetuksemme neuvoo olemaan koskematta naisiin, mutta sinä nostit tuon naisen harteillesi ja kannoit häntä!"

"Veljeni," vastasi toinen munkki, "minä laskin hänet maahan virran luona, mutta sinä kannat häntä vieläkin mukanasi."

Ihmisten reaktioita tähän tarinaan:

Koitko tämän tarinan jollain muulla tavalla? Jos haluat kertoa siitä, lähetä postia osoitteeseen Voisitko mainita viestisi otsikossa myös tarinan otsikon, kiitos? Näkökulmasi saattaa päätyä näille sivuille muidenkin luettavaksi.