|
| =SIVUT= JOHDANTO AINEISTO SANASTO LINKIT PALAUTE =YHTEYS=   | Sanasto Sivua päivitetään vähitellen. A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - Q - R - S - T - U - V - W - X - Y - Z - Ä - Ö - - = = A = = - - ACIM = A Course in Miracles (ks. Ihmeiden oppikurssi) Acintya bhedâbheda = Oppi käsittämättömästä samanaikaisesta ykseydestä ja erillisyydestä. Siinä yhdistyvät vedântan advaita ja dvaita -tulkinnat. Herra Caitanya Mahâprabhun opettamaksi sanottu Gaudiya vedânta -filosofia rakentuu pitkälti tälle opille. Vertaa myös dvaitâdvaita. Adi Da = Adi Da Samraj, itseoivalluksen kulkija, dokumentoija ja opettaja. Häneltä on julkaistu paljon teoksia. Hänellä on myös jonkin verran oppilaista ja ashrameita eri puolilla maailmaa. Erityisesti autobiografia "The Knee of Listening" voi olla oivallinen teos, jota kautta häntä voi lähestyä. Ken Wilber, mm. merkittävä transpersoonallisen ja integraalipsykologian kehittäjä, oli jossain vaiheessa Adi Da:n oppilaana. Advaita vedânta = Âdi Shankaran (myös Sankara, Shankara)nimellä kulkevan henkilön opettama tulkinta vedânta -sûtrista. Karkeasti ottaen advaita vedânta -filosofia määrittelee Brahmanin ja Âtmanin olevan ytimeltään samaa Ykseyttä. Toisin sanoen Brahman = Âtman. Siitä juontuu filosofian nimi, advaita, ei-kaksinaisuus. Edelleen voi yleisessä puheessa ja pintapuolisissa kirjallisissa esityksissä nähdä hindulaisuudeksi kutsutun moninaisten uskomus- ja uskonnollisten perinteiden kokonaisuus typistettävän joko advaita vedântan -monismiin (ykseysfilosofiaan) ja/tai monijumalaisuuteen. Myös käsite mâyâ (harha) voidaan ymmärtää monilla tavoin, ja niin se on tehtykin moninaisissa intialaisperäisissä vedântan tulkintatraditioissa ja vedântasta riippumattomissa traditioissa, kuten jainalaisuus, sikhismi ja buddhalaisuus. Usein pintapuolisessa ajattelussa mâyân uskotaan tarkoittavan sitä, että kaikki aistein havaittava ja mielessä liikkuva on olemuksellisesti harhaa. Jotkut Âdi Shankaran advaita vedântan tutkijat kuitenkin painottavat, että Shankara tarkoittaa aistimaailman harhaisuudella hieman eri asiaa. Aistimaailma olisi Shankaran mukaan harhaa vain siinä mielessä, että sen uskottaisiin olevan olemassa ilman yhteyttä Jumalaan, Brahmaniin, jonka Shankara ilmeisesti käsitti jonkinlaiseksi persoonattomaksi tietoisuudeksi. Joka tapauksessa siis ajatus luomuksen itseolevaisuudesta ilman sitä ohjaavaa Korkeampaa Tietoisuutta, olisi tulkintani mukaan Shankaran käsitys käsitteesstä mâyâ. Âtman = Sielu merkityksessä psykofyysisen tuolla puolen oleva. Âtman on siis jotain ajatusten, tunteiden, muistojen, käsitysten, aikomusten ja tahtomusten tuolla puolen, ne ylittävää olemista. Vedântan tulkinnat eroavat ytimeltään juuri siinä, miten niissä hahmotetaan âtmanin perimmäinen olemus: onko âtmaneja monia vai onko se yksi. Monia âtmaneja kannattavat esimerkiksi vaishnava- koulukunnat sekä jotkin saiva-siddhantan muodot. Ykseyttä kannattaa advaita vedânta moninaisine myöhempine ilmiasuineen. Upanishadit, joiden ytimistä vedânta koostuu, eivät nähtävästi ole tarpeeksi tarkkoja kuvauksissaan Brahmanin ja Âtmanin olemuksista. Vedântan neljää peruslausetta (aham brahmasmi, ayam âtmâ brahman, tat tvam asi ja sarvam khalv idam brahman) voidaan tulkita monin tavoin. P.T. Rajun (1973) mukaan esimerkiksi Patañjalin jooga-sûtra jättää avoimeksi kysymyksen âtmanien moneudesta ja ykseydestä, joka ongelma on siis läsnä myös sankhya -filosofiassa, jolle Patañjalin astangajoogan filosofian sanotaan rakentuvan. Rajun (1973) ja Eliaden (???) mukaan sankhya -filosofioitakin olisi ollut / on muutamia erilaisia, joissa asiat painottuvat hieman eri tavoin. Tätä tukee myös Srîmad Bhâgavatamissa gaudiya vaishnava -tradition mukaisesti tulkittu ajatus kahdesta Kapilasta (Kapila uskotaan olevan yksi sankhya -filosofian keskeisistä kodifioijista), joista toinen olisi ateistinen (monismia, eli ykseyttä kannattava) ja toinen teistinen (dualismia, Jumalan ja yksilösielun tai -tietoisuuden välistä ikuista suhdetta kannattava). Astânga jooga = Patañjalin jooga-sûtrissaan esittelemä kahdeksan jäseninen tai - osainen jooga. Jäsenet ovat yama, niyama, âsana, pranayama, pratyahâra, dhârana, dhyâna ja samâdhi. Suomeksi suhteet itseen ja muihin, ruumiin asennot, hengityksen hallinta, aistien hallinta, keskittyminen, meditaatio ja syvä oivallus. Âsana viittaa sananmukaisesti istumiseen. Patañjali esittelee teoksessaan vain muutaman asennon, jotka ovat pääasiassa istuma- ja ylösalaisia-asentoja. Viime vuosikymmeninä on esiintynyt ideoita joogan tulemisesta länsimaihin kehittymään. Tämä liittyy âsanoiden tekemiseen keskittyvien joogan muotojen länsimaissa kasvaneeseen suosioon. Joogan kehittymisestä puhuvat länsimaiset harrastajat, jotka ovat kehitelleet uusia liikkeitä. Näin ajatellen voidaan hahmottaa Patañjalin aikoina harrastetun vain muutamia asentoja, âsanoita. Voi ajatella myös, että jooga tuli itse asiassa länsimaihin kehittämään. Että Patañjali ei kirjoittanut eikä kenties käyttänytkään enempää asentoja, koska niille ei ollut tarvetta. Kyse ei siis olisi niinkään siitä, että Patañjalin jooga hänen aikanaan olisi ollut jotenkin kehittymätöntä tai vajavaista. Kenties se olikin aivan täydellistä, ja me länsimaissyntyiset "joogan kehittelijät" itse olemme vajavaisia ja joogan harrastajina aivan aloittelijoita. Âsanajoogan klassinen päämäärä kuitenkin on valmistaa ruumis ja mieli sellaiseen tilaan, että meditaatio istuma-asennossa voisi mahdollistua. Tästä vasta alkaa sisäinen joogatie, râja-jooga. Nyt täällä länsimaissa jotkut keskittyvät kehittämään alkeismuotoja, âsanoita ja puhuvat joogan kehittämisestä, vaikka "kehittämistoiminta" kenties onkin juuri joogan kehittävää työtä heissä. Joka tapauksessa, kuten jooga-sûtran alussa todetaan "atha yogânusasanam" ((nyt) kun olet valmis, sinulle annetaan jooga). Olento on tullut valmiiksi aloittamaan joogan tiensä aloittaessaan jooga-sûtrien tutkimisen. Vedânta-sûtra eli Brahma-sûtra puolestaan alkaa lauseella "athato brahma-jijñâsa" (nyt olet valmis kyselemään Brahmanista). Joogan vakava harrastaminen johtanee jossain vaiheessa kyselemään Brahmanista. Sri Aurobindo = - - = = B = = - - Bhakti-jooga = Brahman = Upanisadeissa kutsutaan perimmäistä todellisuutta tällä sanalla. Upanisadeissa esitetään, että âtman = brahman; siis että elävien olentojen henkinen/hengellinen perusprinsiippi on yhtä kuin maailmankaikkeuden/-ksien perusprinsiippi. Tämän asian omakohtaista oivaltamista kutsutaan Brahman -realisaatioksi. Termiä brahman ei tule sekoittaa käsitteeseen Brahmâ, joka on yleisessä hindulaisuussa luoja-jumalan nimi. Esim. gaudiya vaishnava (GV) -tradition mukaan Brahmâ ei ole niinkään jokin tietty henkilö, vaan se on enemmänkin status, jossa voi vuorotellen olla eri eläviä olentoja kehitysvaiheittensa mukaisesti. GV -tradition mukaan brahmoja on myradit määrät, sillä aineellisia maailmankaikkeuksiakin on myriadit määrät. Brahman -realisaatio = Oivallus, että minä, minuus, näkijä-tietoisuus on kaikkiallisen elämän ja tietoisuuden ilmiö, ja/tai on ydinolemukseltaan ykseyttä kaiken kanssa. Upanishadeissa tätä kuvaillaan neljällä lauseella: aham brahmasmi, ayam âtmâ brahman, tat tvam asi ja sarvam khalv idam brahman. Nämä tarkoittavat minä olen brahman, tämä âtma/âtman (sielu, henki) on brahman, se (myös) sinä olet ja kaikki tämä (minä on havaittavasti olemassa) on brahman. Esimerkiksi gaudiya vaishnava -tradition mukaan tämä on kuitenkin vasta ensimmäinen kolmesta Jumala-realisaatiosta, ja ilman oivallusta persoonallisesta Jumalasta se on ko. tradition mukaan vaarallista persoonattomuusfilosofiaa, monismia. Brahma-sûtra = Mm. Vedavyâsan kirjoittamaksi ajateltu teos, joka tiivistää ja selittää vedântan eli upanishadien ytimet. Sûtria kutsutaankin muiden muassa myös nimellä Vedânta-sûtra. Teos alkaa lauseella "athato brahma-jijñâsa" (nyt olet valmis kyselemään Brahmanista). Joogan vakava harrastaminen johtanee jossain vaiheessa kyselemään Brahmanista. Merkittävimmät vedânta-sûtrien tulkintatraditiot ovat kasvaneet koulukunniksi. Niitä voi pääpiirteissään ajatella olevan viisi, joista yksi on teistinen-monistinen ja neljä teististä-dualistissävyistä. Teistinen-monistinen on Âdi Shankaran muotoilema advaita vedânta. Muut neljä ovat Ramanujan visishtadvaita (laadullinen monismi), Vallabhan suddhâdvaita (puhdistettu ei-kaksinaisuus), Nimbarkan dvaitâdvaita (kakseus ykseydessä) ja Madhvan dvaita (kaksinaisuus). Caitanya Mahâprabhun acintya bhedâbheda -filosofia ajatellaan joissain yhteyksissä lukeutuvan Madhvan dvaita -tulkintakoulukuntaan. Buddha = Termi "buddha" tarkoittaamm. herännyttä. Siddhartha Gautama Buddhaksi kutsutaan henkilöä, jonka sanotaan valaistuneen bodhi-puun juurella n. 2500 vuotta sitten. Suurelta osalta hänen opetuksistaan on muodostunut nykyisenkaltaiset buddhalaiseet traditiot myöhempine muunnelmineen, kuten zen-buddhalaisuudet. Termi buddha oikeastaan kuvaa mielen tai tietoisuuden tilaa, eikä niinkään ole jonkun yksittäisen olennon erisnimi. Joissain traditioissa uskotaan olevan ja olleen monia buddhia. Esimerkiksi Srîmad Bhâgavatam -puranassa Gautama Buddha esitetään yhtenä (10:nentenä) Vishnun avatarana, joka tuli opettamaan ihmisiä pois eläinuhteista, lihansyönnistä ja antamaan heille moraalis-eettistä opetusta. Toisaalta hän tuli harhauttamaan ihmisiä ohjaamalla heitä pois teismistä ateismiin. Yksi tähän esitetty selitys on se, että veedoissa käytettiin paljon eläinuhreja, ja eläinuhrit kieltääkseen Buddhan olisi täytynyt kieltää veedat ja niiden teistiset opetukset. Toinen selitys voisi olla, että yksilösielun ajateltaisiin ilmenevän maailmassa Jumalan tahtoa kohtaan esittämänsä vastustamisen johdosta toteuttamassa omia tahtomuksiaan ja halujaan. Jumala voisi koettaa antaa yksilösielulle mahdollisuuden parhaansa mukaan koettaa sitten näennäisesti kieltää Jumala ja tulla toimeen ilman tietoisuutta Hänestä. Jumala kuitenkin ohjaisi vähitellen ja vaiheittain yksilösielua kohti Häntä. Buddhankin opettama ateismi olisi tällaisessa ajattelussa eräs vähittäinen kehitysvaihe. - - = = C = = - -Janmadyasya Yatah" (Brahman is the Supreme Being from Whom proceed origin, sustenance and dissolution of the world). Caitanya = Herra Caitanya, intialaissyntyinen mystikko. - - = = D = = - - - - = = E = = - - Êgo = - - = = F = = - - Fallibilismi = Tieto-opillinen tieteenteoreettinen suuntaus, jonka mukaan objektiivisen maailman asiaintiloja ei täydelleen olisi mahdollista (vielä) tietää. Fallibilismi mukaan inhimillinen tieto on joskus oleva sellaisessa vaiheessa, että sen korrespondenssi eli vastaavuus objektiivisen maailman kanssa olisi erittäin suuri. Fallibilismi ei oleta ehdottoman varman tiedon perustan olemassaoloa, vaan kaikkea tietoa korjataan ja tarkistetaan tieteen teoreettisen kehityksen tarjoamien uusien näkökulmien avulla. Filosofia = 'Viisauden rakkaus' (kreik. filo 'rakkaus', sofia 'viisaus'). Lyhyesti sanottuna filosofiaa voi olla pyrkimys tutkia ilmiöitä rationaalisesti eli järkiperäisesti. Länsimaisen filosofian kehto asetetaan usein antiikin Kreikkaan, josta se osin arabimaailman ja juutalais-kristillisen ajattelun kautta olisi muotoutunut nykyisiin muotoihina. On esitetty ajatus, että kaikki myöhempi filosofia on vain reunamerkintöjä Platonin ja hänen oppilaansa Aristoteleen teoksiin. Länsimaisen filosofiaan ja erityisesti tieto-oppiin (tietoteoriaan) tutustuminen voi olla erittäin mielekästä itseoivallusta ajatellen. Tämä siksi, että myös monissa ulkoeurooppalaisissa opeissa, ismeissä ja järjestelmissä voi olla "sisäänleivottuna" naiivin realismin tieto-oppi. Myös luonnontiede rakentuu aistien pätevyyden ja sitä kautta psykologisten prosessien pätevyyden jonkinasteiselle olettamiselle ainakin, jos tutkija olettaa totuuden korrespondenssiteorian tosiasialliseksi. - - = = G = = - - (GV) Gaudiya vaisnava -traditio = (myös gaudiya vedânta) Guru = (sanskritiksi ’opettaja’) on hindulaisuudessa henkilökohtainen, eriasteisesti itsensäoivaltanut (valaistunut) uskonnollinen opettaja. Sanan varsinainen merkitys näyttää tulevan tavuista gu, joka tarkoittaa varjoa ja samalla henkistä sekä älyllistä tiedon puutetta (avidya), sekä ru, joka tarkoittaa hälventämistä taikka hajottamista. Voikin ajatella, että guru ymmärretään usein väärin, koska sillä viitataan osaamiseen ja tietoon. Todellinen guru neuvoo ja opastaa heitä, jotka tietävät vähemmän. Henkilökohtaista
opetusta on
pidetty intialaisperäisissä
uskonnoissa arvossa. Pyhien kirjoitusten opetukset
siirtyivät
suullisessa muodossa gurulta oppilaalleen. Oppilas asui
yleensä gurunsa
luona ja palveli häntä. Bhakti-liikkeen
myötä hindulaisuuden guruja alettiin
pitää henkisen totuuden
ruumiillistumina ja siten jumalallisina.
Joissakin suuntauksissa
oppilaita kehotettiin luovuttamaan mielensä, ruumiinsa ja
omaisuudensa
gurulleen. - - = = H = = - - Hawkins, David R. = Yhdysvaltalaissyntyinen kirjailija, psykiatri ja tietoisuuden tutkimuksen instituutin johtaja. Hawkins kirjoittaa mainiosti egosta ja siihen samaistumisesta. Hän puhuu bhakti-advaitasta eli itsensä oivalstamisesta antaumuksellisen palvelun (bhakti) ja tiedon ja ymmärryksen avulla tapahtuvasta Ykseysoivalluksesta (jñâna). Hengellinen = Henki = Henkinen kehitys = Tämä käsite voi joskus olla hyvin hämärä. Kun sitä määritellään, olisi hyvä olla ainakin käsitteet henki, hengellisyys, sielu, psyyke, ihminen ja kehitys määritelty jollain tarkkuudella. Joskus varsinkin new-age -kirjallisuudessa, lehdistössä ja puheessa käytettynä henkinen kehitys voi tarkoittaa persoonan, minuuden ja/tai psyykkisten kykyjen kehittymistä. Jos ajatellaan näin, voi ajattelusysteemien ulkopuolelle jäädä tyystin esimerkiksi joissain intialaisperäisissä traditioissa esitetty ajatus mielen (ajatukset, tunteet, muistot, käsitykset, aikomukset, jne.) ja ruumiin tuolla puolen oleva transsendenttinen, Todellinen (Henki-)Itse. Suomessa muun muassa Markku Siivola on analysoinut käsitettä henkinen kehitys artikkelissaan "Henkinen kasvu - voiko sitä syödä?". - - = = I = = - - Idealismi = Identifikaatio = Identiteetti = Ihmeiden oppikurssi = Inkarnaatio = Sananmukaisesti "lihaksi tuleminen" tai "lihaan tuleminen". Ajatus, että jokin elävä voima, tietoisuus elävöittää psykofyysiset ilmiasunsa. Voi ajatella, että esimerkiksi tahdoksi kutsuttu voima inkarnoituu ihmisessä pyrkimyksenä nostaa teekuppi huulille ja juoda teetä. Katso myös reinkarnaatio. Integraalipsykologia = Mm. Sri Aurobindon oppilaiden kehittelemä Aurobindon opetuksille rakentuva lähestymistapa. Ken Wilberin edelleen kehittelemä tietoisuuden, hengen ja psykologian yhdistävä lähestymis- ja hahmottamistapa. Itse = Olentojen ja kaikkeuden syvin olemus. Esimerkiksi Ramana Maharshin mukaan on olemassa vain Itse, jonka ilmentymä olet sinä ja minä ja puu ja kaikki muu. Hyvin samansuuntainen ajatus liittyy myös tiettyihin ateistissävyisiin buddhalaisuuden haaroihin, zen-perinteisiin, advaita vedántaan sekä moniin monistisiin järjestelmiin. Vedántan klassinen ajatus, että atman = brahman tarkoittaa, että on vain Itse, joka ilmenee kaikkeuksina: mm. puuna, kissana, sinuna ja minuna. (ks. myös Self ja Minä) - - = = J = = - - Jeesus = Suuri opettaja, jonka ajatellaan ilmestyneen / eläneen nykyisen länsimaissa käytössä olevan ajanlaskun alun tietämillä nykyisen Israelin ja Palestiinan alueilla. Hänen seuraajansa myöhemmin perustivat kristinusko-nimellä kutsutun uskontojärjestelmän, joka sittemmin on jakautunut moniin osiin. Kaikkia näitä kristinuskoksi kutsuttuja uskontoja yhdistää käsitys Jeesuksen jonkinlaisesta Jumalallisesta luonteesta. Jotkut esittävät, että Jeesuksessa ilmeni Jumala ihmishahmossa, jotkut toiset taas, että Jeesuksessa oli sekä Jumalallinen että inhimillinen puoli. Jooga = Sanan jooga selitetään usein johtuvan sanasta 'yuj', joka tarkoittaisi yhdistämistä. (Eliaden määritelmiä lisää tähän!) Jooga näyttäisi olevan vanhaa ja erittäin monimuotoisia perinnettä. Se voi kattaa kaikki elämän osa-alueet. Ihmisen kaikki toiminnot voivat olla joogaa. Ymmärrän tämän tarkoittavan sitä, että mitkä tahansa toiminnot voidaan tehdä jooga-asenteella; siis eräänlaisen harjoituksena (sâdhana). Tähän jooga-asenteeseen liittyviä käsitteitä ovat karma- ja bhakti-jooga. Patañjali -nimellä kulkeneen henkilön uskotaan kirjoittaneen jooga-sûtrat, joissa esitetään astânga jooga eli kahdeksan jäseninen / osainen jooga. Joogafilosofian metafysiikka on paljossa yhtenäinen sânkhya-filosofian laajimmin tunnetun muodon metafysiikan kanssa. On vain yksi ero: sânkhya on ateistinen, mutta jooga on teistinen, joskin Jumalan -käsite on siinä hyvin löyhästi määritelty. Jooga-sûtra = Jooginen kuolema = Jumala = Brahma-sûtran ensimmäisen luvun toisen sûtran mukaan "Janmadyasya Yatah" eli Brahman on Ylin Olento, Josta kaikkeudet syntyvät (virtaavat), jossa ne ylläpitäytyvät (Joka pitää niitä yllä) ja johon ne lopulta hajoavat. Sinä voit täyttää tämän kohdan haluamallasi tavalla. Jumalan hulluus = - - = = K = = - - Kapila = Kapila -nimisen henkilön uskotaan olevan yksi sankhya -filosofian keskeisistä kodifioijista. Esimerkiksi Srîmad Bhâgavatamissa esitetään, että olisi ollut kaksi Kapila -nimistä henkilö, joista toinen olisi ateistinen (monismia, eli ykseyttä kannattava) ja toinen teistinen (dualismia, Jumalan ja yksilösielun tai -tietoisuuden välistä ikuista suhdetta kannattava). Teististä sankhya -filosofiaa opettava Kapila olisi ollut eräs Jumalan, Krishnan moninaisista erilaatuisista inkarnaatioista. Karma = Karma-jooga = Keskitie = Kevalâdvaita = (ks. Advaita Vedânta) Konsensus-tietoisuus = Perustietoisuudentila, johon transpersoonallisen psykologian erään keskeisen henkilön, Charles T. Tartin, mukaan ihmisolento kasvaa. Konsensus-tietoisuudelle on ominaista mm. naiivi realismi sekä psykofyysisiin käyttövälineisiin samaistuminen. Konstruktivismi = Krishna = Krishnamâcarya = Kukka = Eräs Jumalan ilmenemismuoto. Kuolema = Käsite = Käyttövälineet = Monissa esoteerisissa opeissa puhutaan käyttövälineistä, joilla tarkoitetaan fyysisiä, psyykkisiä ja henkisen tason mekanismeja. Henkinen taso tässä yhteydessä käsittääkseni tarkoittaa nykyisten luonnontieteellisten teorioiden kuvaamien luonnonlakien ulottumattomissa olevia voimia ja olemuksia. - - = = L = = - - Luoma, Matti = Luonnonlaki = Luonnonlait ovat mm. Isaac Newtonin havaintojen, pohdintojen ja matematiikka käsittelevien kirjoitusten (Principia Mathematica) perustalle rakennettuja teorioita ihmisen havaitsemassa maailmassa vaikuttavista vuorovaikutustavoimista. Naiivin realismin ja epäkypsästi ymmärrettyn tieteellisen realismin mukaan luonnonlait ovat jotain objektiivisessa maailmassa itsessään olemassaolevaa. Tieteellisen realismin ja viimeistään Kantin hioman käsityksen mukaan luonnonlait ovat ihmismielen kategorioida, käsitteitä, joilla ihminen selittää havaitsemaansa maailmaa. Kyse on siis tavasta katsoa eli teoretisoida, kuten sanan teoria etymologia kuvaakin. Luonnontiede = - - = = M = = - - Madhva = (myös Madhâcarya) Meditaatio = Metafysiikka = Termin sanotaan tuleman Aristoteleen (eräs kuuluisa antiikin Kreikan filosofi) kirjan nimestä, joka tuli fysiikka -kirjan jälkeen. Metafysiikka tarkoittaa fysiikan tuolla puolen olevaa. Kyse on abstraktioista ja olemisen perusteita koskevista ideoista sekä käsityksistä, joita ei empiirisesti voi todentaa. Suurin osa erilaisista uskomus- ja selitysjärjestelmistä koettaa olla jollain tavalla rationaalinen (järkiperäinen, johdonmukainen) metafyysisissä rakenteissaan. Zen -perinne voi olla eräs tällaista järjestelmällisyyttä ja rationaalisuutta purkava lähestymistapa. Minä = Sana, jolla viitataan kokemukseen ja käsitykseen itseydestä, siitä, mikä/millainen/kuka olento uskoo olevansa, mihin hän identifioi itsensä. Niin sanotussa konsensus -tietoisuudessa ihmisolento identifioi, määrittelee itsensä erittäin luultavasti ruumiskokemuksena ja -käsityksensä sekä muiden mielen sisältöjensä mukaisesti joksikin tietyksi sen-ja-sen-nimiseksi henkilöksi, joka on syntynyt siellä-tai-tuolla sen-ja-sen lapsena. Näin ajatellessasi kenties uskot olevasi sosiohistoriallinen ruumiillinen persoona. Tälaista käsitykstä kutsuaan joskus êgo-identifikaatioksi ja/tai vääräksi minä -käsitykseksi. Brahman -realisaatiossa elävä olento voi määritellä itsensä neljällä lauseella aham brahmasmi, ayam âtmâ brahman, tat tvam asi ja sarvam khalv idam brahman. Tai hän voi olla täysin määrittelemättä perimmäistä kokemusta itseydestään millään tavalla (vrt. zen). Kenties ei olekaan olemassa mitään kokevaa 'häntä' muuta kuin sellaisten mielestä, jotka määrittelevät itsensä inhimillisessä mielessä joksikin rajatuksi yksilöolennoksi? Ykseyden ja yksilöllisyyden välinen suhde voi syvemmiltä ominaisuuksiltaan kenties olla inhimilliselle mielelle jotain täysin käsittämätöntä (vrt. acintya bhedâbheda). "Minä olen se, joka minä olen", sanotaan Jumalan sanoneen Raamatussajonkun profeetan suulla. Minuus = Monismi = - - = = N = = - - Naiivi realismi = Naiivi realismi (myös naïvi) tarkoittaa, että uskon ulkomaailmassa näkemieni ja hahmottamieni kohteiden, objektien olevan oikeasti, todelliselta olemukseltaan juuri sellaisia kuin näen niiden olevan. Toisin sanoen tällöin uskon, että näen asiat niin kuin ovat todellisuudessa. Tämä lähtökohta on yhteinen monille erilaisille uskomus- ja selityssysteemeille. New Age = Termi New Age on hyvin vaikea määritellä. Sen voi määritellä monin tavoin, riippuen siitä, mitä pitää painopisteenä. Yleistäen voisi New Age -kulttuurin opillisesta perustasta sanoa vaikka jotain tällaista: New Age on 1800-luvun lopulta saakka teollistuvissa länsimaissa syntynyt joukko monenlaisia esoteerisia itämaisia ja länsimaisia perinteitä ja salaoppeja sekä länsimaisen tieteen selityksiä yhdistelevä maailmankatsomuksien kirjo. Esimerkiksi teosofia, antroposofia, kabbala, jooga, astologia, reiki, henkisyys ja ufot luetaan monesti New Age -käsitteen piiriin kuuluviksi. Newton, Isaac = Englantilaissyntyinen matemaatikko, alkemisti ja luonnontieteen historian eräs merkkihenkilö. Newton kirjoitti mm. teoksen Principia Mathematica, joka on luonnonlakeja koskevan teoritisoinnin merkittävä teos. Newton tutki paljon myös alkemiaa, ja hän kirjoitti siitä teoksia. Hän kirjoitti myös teologiasta. Tämä Newtonin historia on joillekin luonnotieteilijöille ollut ihmetyksen aihe. Kenties se johtuu siitä, että heillä ei ole Newtonin laajaa ymmärrystä, vaan he ovat ajattelussaan kapeutuneet vain luonnontieteellisen teoretisoinnin alueelle? Ehkä jälkipolvien luonnontieteilijöiden Newtonin pääteokseksi kutsuma Principia Mathematica oli Newtonille itselleen vain jokin sivutyö tai jonkin syvemmän tutkimuksen sivutuote? Näkijä-minä = Tällä tarkoitan samaa asiaa kuin termillä Todistaja-tietoisuus, Todistava-tietoisuus, - - = = O = = - - Ontologia = - - = = P = = - - Paradoksi = on näennäisesti tosi väite, joka tuntuu johtavan loogiseen ristiriitaan tai järjenvastaiseen tilanteeseen. Esimerkkinä toimikoon eräs zen -perinteisiin kuuluva koan: "Millainen ääni kuuluu, kun yksi käsi taputtaa?" Paramahamsa = Patañjali = Henkilö, jonka uskotaan kirjoittaneen joogasûtrat n. 200 eaa - 200 jaa, ja niissä kodifioineen astânga jooga -systeemin. Persoona = Yksilöllinen ilmiasu, joka länsimaisen tieteellisen käsityksen mukaan koostuu temperamentista, ajatuksista, tunteista, muistoista, toiminta- ja reaktiomalleista (skeemoista), hermostosta ja ruumiista. Esoteeriset ja monet ei-eurooppalaisen tieteenmukaisten käsitysten mukaan persoona voi koostua myös monista länsimaiselle tieteelle tuntemattomista / käsittämättömistä tekijöistä. Joissakin jälleensyntymisopeissa esimerkiksi joidenkin persoonan muodostavien piirteiden ajatellaan muokkautuvan ja syntyvän uudelleen. Pyhyystauti = Aloittaessasi niin sanotun henkisen tien, on sinulla siihen varmaankin joku syy. Adi Da esittää omiin kokemuksiinsa vedoten, että tuo syy on aina narsistinen itsekeskeisyys, tyytymättömyys ja suhteessa olemisen välttäminen. Jos muutoksen halua ilmenee, kenties se siis tarkoittaa että jonkinlaista tyytymättömyyttä on läsnä? Muutoksen halu voi kohdistua omaan itseen (siten kuin sen kukin sisäisyydessään kokee-ymmärtää) tai muuhun havaintomaailmaan (kehitysapu, ihmisoikeustyö, jonkin ryhmittymän aseman parantaminen, terveydenhuollon kohentaminen, jne.). Tämä kaikki voi olla mielekästä ja tärkeää toimintaa tietyllä olemisen ulottuvuudella sitä ajateltuna. Pyhyystaudilla tarkoitan sitä, että haluaisit olla jonkin muunlainen kuin tällä hetkellä koet olevasi. Saatat tahtoa paeta omia kielteiseksi kokemiasi tunteita, asenteita ja käsityksiä. Tällöin ehkä tahdot leikata itsestäsi irti negatiiviseksi kokemasi puolet. Niinpä olet saattanut valinnut ihanne-itseksesi jonkin niin sanotun henkisen mestarin tai jonkin henkisen perinteen ihanne-ihmisen kaltaisuuden sanoissa, teoissa, ajatukissa ja käyttäytymisessä. Alat käyttäytyä, puhua ja toimia kuin ihanteesi luullen pääseväsi näin eroon negatiivisiksi kokemistasi piirteistä. Voit käyttää tässä irrottamistyössäsi apuna erilaisia mantra-, visualisointi-, meditaatio- ja joogatekniikoita. Jossain vaiheessa voi kuitenkin käydä niin, että huomaatkin petkuttaneesi itseäsi kieltämällä osia itsestäsi. Tämän huomattuasi voi tulla valmiiksi kohtaamaan negatiiviset puolesi. Huomaat sairastaneesi eräänlaista pyhyystautia. Nyt voit jäädä näihin oivalluksiin ja kokea vaikkapa jonkin buddhalaisuuden muodon tai zenin olevan sinulle oikea, realistinen ja rehellinen elämisen tavan kuvaus- ja toimintajärjestelmä. Hyväksyt ehdoitta kaiken, mitä havaitset, ajattelet, tunnet ja koet. Et koe enää tarvetta muuttaa aiemmin negatiivisiksi kokemiasi puoliasi. Et enää leiju henkisissä sfääreissä vaan juot kun on jano, syöt kun on nälkä, nukut kun sinua väsyttää sekä hakkaat halkoja ja kannat vettä. Myöskin jälleen sinulle vedet ovat vesiä ja vuoret vuoria etkä koe tarvetta pohtia yliaistillisia asioita. Voit pitäytyä vain välittömässä aisti- ja kokemushavainnossasi puhuen vain siitä mikä on ja keskittäen huomiosi vain siihen. Voit myös tuntea hienoista katkeruutta, vihaisuutta ja vahingoniloa, kun olet näkevinäsi pyhyystautisia, jollainen sinäkin ennen olit ennen kuin ylitit sen, tai laskeuduit takaisin maan pinnalle, tuli järkiisi eli aisteihisi (back to your senses). Voit olla vähän myös vihainen itsellesi, koska lopulta sehän olit sinä itse, joka itseäsi petkutit ja huijasit. Älä jää näihin vihaisuuden liemiin. Pyhyystauti on ollut sinulle hyväksi opiksi, ja lopulta todelliset pyhimykset ovatkin saattaneet ylittää konsensustietoisen ja keskivertoihmisenä olemisen. Minä en sitä varmaksi tiedä niin, että voisin tuomita tai arvioida. Tiedätkö sinä? Matka on kohti kaiken kattavaa rakkautta. Se ei kenties avaudu sinulle vielä tai edes koskaan näin. Siksi tarkempaa olisikin sanoa, että minun matkani näyttä olevan kohti laajenevaa ja syvenevää rakkautta. Tee sinä sinulle oikeita asioita. (Katso myös aiheeseen liittyvä kirjoitelma tästä) Psykofyysiset käyttövälineet = Ks. Käyttövälineet. Psykologia = Länsimaisen psykologian parissa on tuotettu paljon mielekästä apuvälineistöä itsen tutkimisen projektiin. Psyykkinen eheytyminen = (vertaa niin sanottuun henkiseen kehitykseen) - - = = Q = = - - - - = = R = = - - Rakkaus = "Kaiken se kestää, kaiken se peittää, Rauhala, Lauri = Ramakrishna = Ramana Maharshi = Ramanuja = Vedánta-filosofian Suddhádvaita-koulukunnan perustaja. Rationaalisuus = Realismi = Reinkarnaatio = Ruumis = - - = = S = = - - Samâdhi = Voi tarkoittaa astânga -joogan täydellistymää näkijä-minän palautumista alkuperäiseen asemaansa henkiseen / hengelliseen substanssiin. Palautuminen tulee tässä ymmärtää harhakäsitysten poistumiseksi, joka mahdollistaa kokemus-ymmärrys-käsityksen siitä, että näkijä-minä on jo aina ollutkin vapaa ja alkuperäisessä asemassaan. Tätä kutsutaan myös brahman -realisaatioksi. Samâdhi voi tarkoittaa myös hautaa, hautapaikkaa. Tämä onkin ajatuksellisesti yhteydessä edelliseen käsitykseen, sillä jotta näkijä-minä voisi asettua omaan alkuperäiseen asemaansa, tulisi väärien käsitysten ja niin muodoin väärän minuuden ja konsensustietoisen identiteetin kuolla. Tämän vuoksi puhutaan "kahdesti syntyneistä" (dvîja). Jeesus puhui "ylhäältä uudestisyntymisestä", jolla hänen tosin voi ajatella tarkoittaneen myös, että oivallus Jumalasta tahtovana ja tietoisena olentona ilmestyy olennon tietoisuuteen johtaen Jumalan rakastamiseen ja Hänen palvelemiseensa (ks. bhakti-jooga). Sankara = (myös Shankara, Shankarâcarya, Shankarâcharya). Tullut tunnetuksi erityisesti advaita vedânta -filosofian puolesta puhujana. Sânkhya = Yksi kuudesta klassisesta intialaisen filosofian suuntauksesta. Muita ovat jooga, nyâya, vaishesika, pûrva mimâmsa, vedânta. Näiden lisäksi on muitakin, kuten materialistis-hedonistinen cârvâka. Sankhya tarkoittaa terminä laskemista tai numeroita, ja sen ajatellaankin kuvaavan sânkhya -filosofian olemusta. Siinä on kyse luokittelemisesta. Sânkhya -filosofiassa esitetty metafyysinen rakennelma jaottelee olevaisen 24 kategoriaan (tattvaan). Tärkeimmät näistä ovat purusha ja prakrti, henki ja aine; mutta älä tässä vaiheessa sekoita nykyistä länsimaista ajattelua hengen ja aineesta sânkhyan henki-aine -dualismiin. Kyse on hieman eri asiasta. Purusha on aineeseen mitenkään kytkeytymätön vapaa henki, joka paradoksaalisesti "luulee" olevansa ainetta ja aineellisen maailman alainen. Purushan käsite onkin hyvin lähellä käsitettä âtman. Prakrti puolestaan muodostaa aineellisen olemassaolon energiat. Näitä ovat emanaatio tai ilmestymisjärjestyksessään hienojakoinen keho, sisäinen elin (antahkarana), joka koostuu buddhi (älykkyys), ahamkâra (ego, minä -käsitys) ja mielestä (manas). Tämä voisi kutsua termillä psyyke tai kuten P.T. Raju (1973) esittää, länsimainen termi mieli voisi vastata tätä "sisäistä elintä". Karkea fyysinen ruumis aisteineen ja aistikohteineen sitten muodostuu lopuista tattvoista. Aineellinen olemassaolo muodostuu purushan kytkeytyessä prakritiin. Tämä sinänsä on hieman ristiriitaista, sillä määritelmällisesti purusha ei olisi millaan lailla kytköksissä prakrtiin. Kytkentää onkin selitetty mm. heijastusteorialla. Kuten aurinko heijastuu timanttiin, samoin purusha heijastuu prakrtiin; siis tulee esiin psykofyysisestä toiminnnasta tietoisena huomiokykynä. Patañjalin klassinen astangajooga rakentuu tällaiselle sânkhyan metafyysiselle oletukselle sillä erotuksella, että joogassa on mukana vielä 25 tattva. Se on yksi vapautettu âtman, jota voi ajatella vaikkapa Jumalana. Siten Patañjalin jooga on jollain lailla teistinen, kun taas sânkhya on ateistinen. Purushan luonteesta puhuttaessa tulee eteen sama ongelma, kuin tulee esiin advaita vedântan teesissä Brahman = Âtman. Onko âtmaneja / purushoja lopulta yksi vai monta? Tällaisten kysymyksien voi ajatella kuitenkin lopulta olevan jaottelevan ja lineaarisen mielen tuotosta. Kenties syvimmät itseoivalluksien ulottuvuudet ovatkin mielen tuolla puolen. Mielen ja järjen avulla pääsee vain mielen ja järjen ymmärryskyvyn mahdollistamiin totuuksiin. Self = William James (psykologi) puhui self-psykologiasta. James ajatteli, että ihmisessä olisi olemassa eräänlainen ydinitse, joka olisi tietynlaista yksilöllisyyttä. Tällaiselle ajattelulle miltei vastakkainen idea on konstruktivistinen itse- tai minuuskäsitys, jonka mukaan mitään ydinitseä ei ihmisessä ole, vaan muisti ikään kuin yhdistää erilaisia toiminnallisia ajatus-, tunne- ja kokemusvirtauksia tietoiseen huomiokykyyn saaden aikaan kokemuksen minän jatkuvuudesta. Siddhi = Jooginen täydellistymä. Patañjalin jooga-sûtrien mukaan siddhejä on kahdeksan. Näitä ovat mm. kyky tulla 1) painavaakin painavammaksi, 2) kevyttäkin kevyemmäksi (tämä mahdollistaa esim. veden päällä kävelyn, leijailun, joogalentämisen), 3) pientäkin pienemmäksi ja 4) suurtakin suuremmaksi. Selvätietoiset kyvyt, kuten 5) menneeseen ja 6) tulevaan näkeminen, 7) ajatusten luku ja 8) useiden ruumiiden projektiot kaukaisiinkin paikkoihin. Siddhit voivat olla keskittymisen (dhârana) sivutuotteita. Ne voivat Patañjalin mukaan ilmentyä myös mantroja laulamalla, yrttien avulla tai ne ilmetä syntyjään. Siddhit eivät ole Patañjalin astangajoogan päämäärä, vaan sivutuote. Ne voivat olla myös vaarallinen sivutuote. Niitä voi ajatella eräänlaisena testinä: kun sinulle annetaan valtaa, sinua voidaan koetella vastuustasi käyttää sitä. Turhamaisuus ja ylpeys voivat olla syvällä piileviä voimia. Sielu = Tällä sanalla voidaan tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita. Useimmiten se liittyy minä -käsitteeseen. Jos uskot olevasi sosiohistoriallinen ruumiillinen persoona voi sinulle sielu -sana toimia synonyyminä esimerkiksi sanoille psyyke, mieli ja (minä-)itse. Jos taas ajattelet olevasi jokin ruumiistasi erillinen ajatuksista, tunteista, tahtomuksista ja muistista koostuva olento, voit myös kutsua itseäsi sieluksi. Samoin voit kutsua itseäsi sieluksi tai henki-sieluksi silloinkin, kun identifioit kokemuksesi itseydestä ja/tai näkijä-minästä henkeen tai hengelliseen olevaiseen. Tällöin voit puhua perimmäisestä olemuksestasi myös âtman -sanalla. Yleisesti ottaen sielu -käsitteeseen voi kuulua käsitys persoonallisuudesta ja yksilöllisyydestä. Esimerkiksi monet länsimaiset henkisen kasvun ideologiat voivat sisältää idean sielun kehittymisestä henkisenä kehittymisenä. Tällainen ajattelu voi tarkoittaa sitä, että sielulla on jokin alku, jolloin siinä voisi tapahtua muutosta. Tätä voi kutsua lineaariseksi ajatteluksi. Monissa Aasian, erityisesti Etelä-Aasian (nykyisen Intian) alueen syklisissä ajattelusysteemeissä taas voidaan esittää sielun olevan ikuisesti olemassaoleva ja muuttumaton. Näin ollen kehitys, jos sellaista ajatellaan olevan, ei koskisikaan perimmäistä olentoa, sielua (esim. âtman), vaan jotain muuta. Kenties se voisi olla eräänlaista psyykkistä eheytymistä ja/tai hienoruumiiden (mielen, tunteiden, asenteiden, tahdon) muuttumista, kehittymistä. Lisäksi lienee esiintynyt suuri määrä erilaisia sielu -käsityksiä eri aikoina erilaisissa ihmisyhteisöissä. Siva = (myös Shiva) Srîmad Bhâgavatam = Steiner, Rudolf = - - = = T = = - - Termi = (ks. käsite) Terveen järjen periaate = Terveen arkijärjen periaatetta on käytetty tieteenteoreettisissa keskusteluissa. Terve järki tarkoittaa tietoteoriassa karkeasti ottaen sitä, että ei ole mielekästä epäillä aistihavainnon pätevyyttä, koska vain aistihavainnoille ja järkeilylle voidaan rakentaa mielekästä inhimillistä tietoa. Terveen järjen periaatteen kannattajien mukaan jokainen "terve" ihminen toimii terveen arkijärjen mukaan, vaikka hän väittäisikin olevansa esimerkiksi äärimmäinen skeptikko, joka kieltää kaiken tiedon mahdollisuuden. Hyvin harva äärimmäinen skeptikko kuulemma hyppäisi alas korkea talon katolta, koska ei uskoisi omaavansa varmaa tietoa onko hän katolla, mitä tapahtuu jos hän hyppäisi jne. Tieteellinen realismi = Tieto-oppi = Tieto-opiksi sanotaan filosofian osa-aluetta, joka tarkastelee tietämisen ja tiedon mahdollisuutta sekä niiden perusteita. Karkeasti ottaen vallitsevat tietoteoreettiset suuntaukset voidaan jakaa kahteen: autonomistiset ja naturalistiset. Autonomistismin mukaan tietoteorian tulee edeltää kaikkea empiirista tutkimusta, koska ennen empiirisen tutkimuksen tekemistä täytyy olla jotain lähtökohtaista tietoa. Naturalismin mukaan taas tietoteorian tulee olla kytköksissä ja pikemminkin seurata empiirisen tutkimuksen perässä, koska kaikki tieto rakentuu empiiriselle kokemukselle. Kyseessä näyttäisi olevan klassinen dilemma: Kumpi oli ensin - muna vai kana? Joku zen-perinnettä opiskellut voisi tähän todeta, että muna on kana. Tietoteoria = (ks. tieto-oppi) Totuusteoria = Yleisesti ottaen voi ajatella olevan kahta päälajia totuusteorioita. On totuuden korrespondenssiteoria ja totuuden koherenssiteoria. Näiden lisäksi voi olla muita totuusteorioita. Totuuden korrespondenssiteorian mukaan havaintotodellisuus on todenmukaisesti kuvattavissa käsittein, ja on mahdollista saada oikeaa tietoa havaintomaailman asioiden oikeasta olemuksesta. Tämä liittyy vahvasti naiivin realismiin sekä tieteellisen realismin -nimellä kulkevaan oppi- ja uskomussysteemiin. Totuuden koherenssiteorian mukaan sitä vastoin havaintomaailmasta ei voi lopulta tietää "totuutta." Tällöin pyrkimys olisikin saada aikaiseksi ristiriidaton käsite- ja selitys- eli uskomusjärjestelmä, joka olisi itsensä, siis erilaisten osalauseidensa kanssa ristiriidaton. Tämä on eräänlaista suhteellisuutta eli relativismia. Huomaa tässä myös kytkös konstuktivistisiin tieto -käsityksiin. Nämä molemmat totuusteoriat voivat olla olemassa pätevinä yhdessä mielessä samaan aikaan. Tällöin ne voivat koskea erilaisia maailmassaolemisen tapoja. Jos keittiön hana menee rikki, voi olla mielekästä koettaa erittäin pikaisesti korjata se. Tällöin korrespondenssiteorian mukaan toimiminen on mielekästä. Samaan aikaan kuitenkin voi olla mahdollista ajatella, ettei todellisuudessa tiedä mikä on tuo, mitä hanaksi kutsun, mitä teen jne., mutta on rakentanut jollain tavalla mielekkään ja ristiriidattoman toimintaa selittävän ja ohjaavan ajatuskonstruktion. Vielä samaan aikaan on mahdollista oivaltaa, että ei todellisuudessa tiedä mistään yhtään mitään. Kaikki havaintomaailmassa nähty ja sisäisyydessä koettu on itse merkityksellistettyä. Kaikki mielensisällöt ja havainnot ovat mielen kuvitusta, mielikuvitusta. Kaikki on yhtä suurta ja käsittämätöntä leikkiä. Todellisuus = Todellisuus -käsite voi olla eräs syvällä piilevä peruskäsite, jonka omakohtaista tutkimista vahvasti suosittelen. Sen varaan rakentuu paljon muita käsitteellisiä johdannaisia, ajatus- ja uskomuskonstruktioita. Voidaan uskoa naiivin realismin sisältävän totuuden korrespondenssiteorian mukaisesti, että ihminen havaitsee todellisuuden, kuten se on tai että hän havaitsee todellisuuden edes likimain, kuten se on, ja että todellisuus on jotain ihmisestä irrallaan itsessään olevaa olemisen tapaa. Miten voisit tietää, onko asia aivan oikeasti näin vai eikö se ole? Vai uskotko vaan, että se olisi niin? Transpersoonallinen psykologia = Charles T. Tart, Ken Wilber - - = = U = = - - Upanisadit = (myös upanishadit) Urantia = Kirja on ilmestynyt Monimutkainen ihmiskuva, joka perimmältään lähtee liikkeelle käsityksestä hetkelliseksi ilmiöksi luodusta persoonallisesta ihmisolennosta, jonka persoonan on mahdollista tulla/kehittyä kuolemattomaksi sulautuessaan Jumalan osaseen, Ajatuksensuuntaajaan. Synteesiä juutalais-kristillis-länsimais -tieteellisestä ajattelusta. - - = = V = = - - Vaishnava = Vedânta = Vedânta-sûtra = (ks. Brahma-sûtra) Visnu = (myös Vishnu) Visnuswami = Väärä minuus = Käsitys, että (vrt. êgo) - - = = W = = - - Wilber, Ken = - - = = X = = - - - - = = Y = = - - Yoga = (ks. Jooga) Yogânanda, Paramahamsa = Paramahamsa (ks. Paramahamsa) Yogânanda oli intialaissyntyinen uskonnollinen opiskelija ja opettaja. Hän piti puheen uskontojen maailmankongressissa Bostonissa, USA:ssa vuonna 1920. Samana vuonna hän perusti opetustensa ympärille Self-Realization Fellowship -nimisen organisaation. Sen pääpaikka on Los Angelesissa, USA:ssa. Hän opetti mm. omalta opettajaltaan oppimaansa kriya-jooga -menetelmää, jossa erityisesti mûdrilla ja hengityksen säätelyillä (pranayama) on oleellinen merkitys. Hän toimi myös yleisenä joogan puolestapuhujana länsimaissa. - - = = Z = = - - Zen = Zen-buddhalaisuuden sanotaan syntyneen mm. ch'an-buddhalaisuudesta, joka rakentuu buddhalaisuudelle sekä taolaisuudesta. Jotkut sanovat, että samaa asiaa kutsutaan Japanissa nimellä zen ja Kiinassa sanalla ch'an. Paradoksit eli koanit ovat oleellinen osa zen -ajattelua. Koanien avulla pyritään rikkomaan lineearisen, järkeilevän mielen ajatustottumuksia ja -kuvioita. Tällainen voi johtaa joissain tapauksissa yllättäviin oivalluksiin, joita kutsutaan nimellä satori. Zen -tyyppiseen ajatteluun ei usein liity Jumalaa, se voi olla materialistista ja tietyllä tavalla järkiuskoista metafysiikaltaan ja voi kiertyä tavallaan (alemman) itsen ympärille. Siihen voi joskus joillain, ainakin länsimaiseen kulttuuriin kulturoituneille, liittyä myös Jumalan ja pyhyyden halveksimista (ks. myös Pyhyystauti). Mukana saattaa ilmetä myös joskus psykodynaamisten psykologistenteorioiden kannattajien propagoimaa ihmiskäsitystä, jossa ei tahdota pyrkiä muuttamaan sisäisiä tiloja (kuten aggressio, negatiivisuus, katkeruus, kateus) vaan oikeutetaan ne mitä erilaisimmin tavoin. Kaikki tämä on kuitenkin ihan ok, jos se siltä tuntuu sinulle tällä hetkellä niin. Voit tutkia uskomustesi ja asenteidesi käyttökelpoisuutta omassa elämäntilanteidesi jatkumossa. - - = = Ä = = - - Äiti = On ilmeisesti hyvin oleellinen olento. Jumala suuressa armossaan ilmenee äitinä ja isänä, ja kaikkena, mitä havaitsen, koen, ajattelen, tunnen, aion, syön, juon, ulostan, jne. - - = = Ö = = - - | |