![]() |
=SIVUT= JOHDANTO AINEISTO SANASTO LINKIT PALAUTE =YHTEYS= ![]() ![]() |
Erillisyydestä yhteyteen Monet esoteeriset itseoivallusmenetelmät painottavat erillistymistä. Erillistyminen on tärkeä vaihe persoonallisuuden rakentumisessa, itsenäistymisessä ja yksilöitymisessä. Se on oleellista myös erottelukyvyn terävöitymisessä erottelemaan esimerkiksi todistavan tietoisuuden sen todistamista ilmiöistä. Näin minän ja/itsen tutkimisen projektissa älyn ja itsetarkkailun keinoin itseoivalluksen persoonattomuus-puoli tulee oivalletuksi. Todistava tietoisuus vain on. Jos sitä määrittelee, ei puhu enää siitä vaan ajatuksesta tai mielikuvasta. Klassisesti tällaista erottamismenetelmää on kuvattu neti-neti -menetelmäksi. Neti tarkoittaa "ei tämä". Menetelmän harjoittaja on tutkinut, mikä minä on. Hän perinteisesti päätyy määrittelemättömään negaatioon: minä voi olla vain ei-tämä, ei-tämä tai ei-tuo. Erillisyys voi johtaa kuitenkin epähedelmälliseen eristäytymiseen pakona jostakin. Erillisyys myös katkoo kontaktit, suhteessa olemisen. Tämä voi olla jollekin hänen oikea tiensä. Se voi olla oikea tie hetken aikaa, vaikka jonkin tietyn vaiheen omalla polulla, tai se voi olla oikea tie henkilön psykofyysisen ilmentymän koko loppuajan ajan. Erillisyyden näkeminen johtuu tietenkin vain aistimaailmassa ilmenevien kappaleiden, kuten pöytien, tuolien ja ruumiiden, näennäisestä itsenäisyydestä; niiden toisistaan erillään olosta. Ne ovat kuitenkin substanssi- ja rakennetasoltaan samoja energioita ja massoja puhumattakaan ruumiit elävöittävistä energiavirtauksista, Elämästä, Jumalasta. Samankaltainen itseoivallus voi ilmetä myös yhteyden kautta. Toki pitkälle itseoivaltaneet erillisyyden tien kulkijatkin puhuvat Kaikkiyhteydestä, Kaikkiykseydestä, vaikka elävätkin erillistynyttä elämää. Yhteys tarkoittaa maailmassa elämistä arkipäiväisenä olentona ottaen osaa sen ilmiöihin kukin johdatuksensa mukaisesti. Yhteys on suhteessa elämistä. Suhde kukkaan on suhde Jumalaan yhteydellisen itseoivalluksen kautta. Suhde talouselämään ja naapureihin on suhde Jumalaan. Suhde kaikkiin ilmiöihin on suhde Jumalaan. Vain Jumala elää. Niinpä paradoksaalisesti perimmältään Hän on yhteydessä ja suhteessa Itseensä moninaisina ilmiöinä, kuten kukkina, puina, eläiminä, sinuna ja minuna. Hän koskee sinun kättäsi minun kädelläni. Hän koskee sinun kättäsi sinun kädelläsi. Hän on tämä koskija, koskettaja ja kosketus. Hän on käsi, puhe, tunne ja ajatus. Jumalassa "me" elämme, liikumme ja olemme. 12.9.2007, T.H. |