=SIVUT= JOHDANTO AINEISTO SANASTO LINKIT PALAUTE =YHTEYS=

SUVAITSEVAISUUDESTA... Jotkut uskontotieteilijät ovat esittäneet, että monesti suvaitsevaksi määritelty hindulaisuus ei itse asiassa olisikaan suvaitsevainen, vaan inklusiivinen. Hindulaisuus sulauttaa itseensä erilaisia uskonnollis-teologisia perinteitä muokaten ne itselleen sopivaksi. Hindulaisuus on monien erilaisten ajattelu-, tuntemis- ja kokemusjärjestelmien monisyinen kudelma. Karkeasti ottaen suvaitsevaisuus tarkoittaa kykyä ymmärtää ja hyväksyä toinen, erilainen kuin itse on (kielitieteilijät ovat esittäneet, että sana suvaita voisi etymologisesti liittyä suoda-verbiin, joka olisi vanhaa indoeurooppalaista lainaa). Inklusiivisuus tarkoittaa tässä yhteydessä sisään sulkemista tai mukaanottamista. Pian tuleekin mieleen, että suvaitsevaisuutta ei näyttäisi voivan olla olemassa laisinkaan siinä mielessä, että joku toinen uskomusjärjestelmä hyväksyttäisiin sen itsensä ehdoilla. Tämä johtuu siitä, että kullakin on omat ajatuksensa ja tulkintakehyksensä, joiden mahdollistamien näkökulmien kautta me tulkitsemme kaikkea havaitsemiamme ilmiöitä. Esimerkiksi hindulaista vaishnava-uskontoa edustava henkilö ei voi hyväksyä kristinuskoa kristinuskon omilla ehdoilla, koska kristinusko sulkisi pois vaishnava-uskon. Hänen täytyy sopeuttaa, selittää ja sisällyttää kristinusko oman uskomusjärjetelmänsä ehdoilla. Näin me varmaan teemme lähes jokainen koko ajan? Mitä suvaitsevaisuus sitten voisi olla? Todellinen suvaitsevaisuus mahdollistuu ja todellistuu sitä enemmän, mitä enemmän sinulla on epävarmuuden sietokykyä. Tällöin sinun ei nimittäin tarvitse pakottaa omaan uskomusjärjestelmääsi sopimattomia uskomuksia omiin tulkinnallisiin muotteihisi ja siten tehdä väkivaltaa ajatuksien ja tunteiden tasolla. Ymmärrät, että kenties ei ole olemassakaan mitään oikeaa ja todellista, kaikille yhteistä tietoa. Kenties kaikkein todellisin ja syvin suvaitsevaisuus mahdollistuu rakkauden ja suhteessa olemisen kautta. Rakkaus ei katso niinkään ajatuksiin, käsityksiin, uskomuksiin ja tunteisiin. Rakkaus vain rakastaa. Rakkaus näkee, että perimmältään on olemassa vain Jumala, Joka ilmenee kaikessa kaikkena. Jumala on tomaatin varsi. Hän on tuulen henkäys. Hän on pingviinin poikanen. Hän on pingviinin raateleva ja sen syövä leopardihylje. Hänen sormensa kirjoittavat tätä tässä parhaillaan. Hänen silmänsä lukevat tätä siellä juuri nyt. Sinun silmäsi eivät ole niinkään sinun silmäsi. Ne ovat Jumalan silmät. Jumala on tuuli. Ole hiljaa, ja tunne Hänet hengittämässä sinussa, näkemässä silmilläsi, kuulemassa korvillasi, maistamassa kielelläsi, tuntemassa ruumiillasi ja sydämelläsi, tekemässä käsilläsi ja kävelemällä jaloillasi. Ole hiljaa, ja tunne Jumala. 16.7.2008, T.H.